 |
|
|
 |
|
Toimintakatsaus
Toimintakatsaus 2010
Toimitusjohtajan katsaus
Intensiivinen rakentaminen jatkui Vihannin Vesi Oy:ssä vuoden 2010 aikana.
Edellisenä vuonna aloitettu Alpua-Lampinsaari runkovesijohtotyö saatiin valmiiksi
ja otettiin käyttöön syyskuussa.
Alpua-Karhukangas yhdysvesijohdon rakentaminen aloitettiin v. 2010 kesäkuussa.
Vettä ryhdyttiin toimittamaan Haapavedelle joulukuussa. Automaatiotöiden osalta
hanke valmistuu alkuvuodesta 2011. Hanke toteutettiin valtion vesihuoltotyönä
ja rakennuttajana toimi Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus.
Laivakankaan kultakaivoksen saatua rakentamispäätöksen, käynnistettiin Ojasti-Möykkylä
runkovesijohdon ja Möykkylän kalkkikivisuodatuksen rakentaminen. Rakennustyöt
aloitettiin kesäkuussa ja siirtojohto valmistui vuoden loppuun mennessä.
Kalkkikivisuodatuksen ja automaatiotöiden osalta työt valmistuvat toukokuun 2011
loppuun mennessä. Koska hanke palvelee suurelta osin teollisuuden vesihuoltoa,
hyväksyttiin se myös EAKR:n rahoitustuen piiriin.
Lampinsaaressa saneerattiin vesijohtoverkostoa ja aloitettiin samassa yhteydessä
hulevesiviemäröinnin rakentaminen.
Vesihuoltorakentamisen lisäksi vanha toimitila Kiinteistö Oy Pro Vihannissa
saneerattiin ja vuokrattiin pitkäaikaisella sopimuksella Raahen hyvinvointikuntayhtymälle hammashuollon tiloiksi.
Pohjavesi on paras vedenhankintalähde. Vettä ei omista kukaan ja vedenottolupa
on mahdollista saada myös toisen kunnan alueelta. Vihannin pohjavesivaroja on
suunniteltu ympäröivän maakunnan käyttöön jo 1960-luvulta lähtien. Vuosien saatossa
laaditut vesihuollon alueelliset yleissuunnitelmat ovat vähitellen toteutuneet ja
Vihanninharjun vettä johdetaan tällä hetkellä kaikkiin ympäristökuntiin.
Ylikunnallisissa vesihuoltohankkeissa Vihannin Vesi Oy on ollut aktiivinen toimija ja
yhteistyökumppani sekä rahoituksen hankkija.
Investointihankkeisiin on saatu huomattava määrä valtion rahoitustukea joko
suorana investointitukena tai valtion vesihuoltotyön muodossa. Valtion rahoitustuki
on kanavoitunut loppukäyttäjien hyödyksi.
Kahden viimeisen vuoden aikana vedenhankintajärjestelmään on tehty sekä uusia,
että saneerausinvestointeja noin kahdella miljoonalla eurolla. Tästä summasta
valtion rahoitustuen osuus on lähes 700 000 €. Loppuosan vedenkäyttäjät ovat
rahoittaneet vesivarausten mukaisessa suhteessa. Toteutettujen investointihankkeiden
myötä veden tuotantokapasiteettia on voitu lisätä ja vesihuollon toimintavarmuutta
parantaa merkittävästi. Samalla Vihannin pohjavesiesiintymän koko kapasiteetti on voitu ottaa käyttöön.
Verkostoon pumpatun veden kokonaismäärä on pysytellyt viime vuosina vuositasolla
noin 3 miljoonassa kuutiossa. Suurimmillaan se on ollut 1980-luvulla Lampinsaaren
kaivoksen toiminta-aikana, noin 4,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Pääosa vedestä
saadaan Alpuan-harjusta, missä vesi on myös laadultaan parasta.
Jätevesihuollossa Vihannin kirkonkylän puhdistamon toiminta lopetettiin v. 2010
kesäkuussa, mistä lähtien kirkonkylän jätevedet on johdettu Raahen puhdistamolle.
Lampinsaaren ja Vihannin välisen siirtoviemärin purkupäässä Nujulanperällä
vaikeutuneen hajuongelman vuoksi Lampinsaaren ja Alpuan jätevedet on johdettu toimintavuoden
aikana Lampinsaaren lammikkopuhdistamoon. Osin ratkaisuun on vaikuttanut myös
Lampinsaaren viemäriverkon runsaat hulevedet, joiden vähentäminen tullaan hoitamaan
rakenteilla olevan hulevesiverkon avulla. Hajuongelma ratkaistaan kesään 2012 mennessä
jatkamalla siirtolinjaa Nujuperältä vanhalle puhdistamolle, missä myös mahdollinen
hajuntorjunta pystytään tekemään.
Erkki Kotila
toimitusjohtaja
Hallinto ja henkilöstö
Yhtiön omistajat:
| Vihannin kunta |
20 % osakkeista |
| Vihannin Vesiosuuskunta |
20 % osakkeista |
| Ilveskorven Vesiosuuskunta |
20 % osakkeista |
| Lumimetsän Seudun Vesiosuuskunta |
20 % osakkeista |
| Raahen kaupunki |
15 % osakkeista |
| Raahen Vesi Oy |
5 % osakkeista |
Yhtiökokoukset:
Varsinainen yhtiökokous pidettiin 25.3.2010. Edustettuina oli 100 % osakekannasta.
Hallitus
| |
|
| Alasaarela Eeva, puheenjohtaja |
| Karttunen Timo |
| Mustakangas Asko |
| Mustakangas Vesa |
| Nurkkala Sulo |
| Parkkila Pasi |
| Seppänen Esa |
| Sämpi Kirsti |
| Verkasalo Ilkka |
| Ylikulju Aulis |
Tilintarkastaja
Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, jossa päävastuullinen tilintarkastaja KHT Erkki Nissilä.
Henkilöstö
| Erkki Kotila |
toimitusjohtaja |
| Mervi Niiranen |
vesihuoltoinsinööri, äitiyslomalla 1.4.2010 alk. |
| Jussi Kruus |
projektisinööri |
| Päivi Lumiaho |
toimistonhoitaja |
| Jane Varpenius |
taloushallinnon sihteeri |
| Mika Heiskanen |
laitosmies |
| Sauli Niiranen |
putkimestari |
| Erkki Vanhatalo |
vesihuoltomestari (ei töissä v. 2007 jälkeen.) |
| |
|
Toimintaympäristö
|
Vihannin Vesi Oy:n päätoiminta on tukkuveden hankinta ja myynti. Vihannin lisäksi
yhtiö toimittaa vettä ympäristökuntiin Raaheen, Siikajoelle, Oulaisiin, Merijärvelle,
Pyhäjoelle ja Haapavedelle. Yhtiö omistaa vedenottamoita vedenkäsittelylaitoksineen,
Vihannista kunnan rajalle ulottuvat siirtovesijohdot Haapaveden ja Oulaisten suuntiin
sekä Raaheen Antikankaan vesilaitokselle ja Honganpalon vesitorneille menevät siirtojohdot.
Vihannin Vesi Oy:llä on yksityisiä liittyjiä Alpuassa ja Lampinsaaressa. Yhtiö myy vesihuoltoon
liittyviä palveluja yksityisille sekä vihantilaisille osakasyhtiöilleen.
Yhtiö omistaa Vihannin kunnan alueella yleiset viemäriverkostot kirkonkylällä,
Alpuassa ja Lampinsaaressa sekä siirtoviemärin Alpua – Lampinsaari – Raahe (Jokela).
|
|
Vedenottamot ja luparajat:
| Vedenottamo |
Luparaja |
| Alpua, Alanko Haara |
ei ylärajaa |
| Käppäläisen vedenottamo |
1 700 |
| Sivulan vedenottamo |
2 500 |
| Uutelan vedenottamo |
1 200 |
| Vihanninkankaan vedenottamo |
1 750 |
| Ohimaa |
ei ylärajaa |
| Ojastin vedenottamo |
700 |
| Mäntylampi |
1 800 |
| Möykkylä IV |
400 |
| Möykkylä III |
500 |
| Möykkylä II |
600 |
| Möykkylä I |
500 |
| Törmäkangas |
500 |
Ohimaan vedenottamo on vuokrattu Vihannin Vesiosuuskunnalta, jolla on vedenottolupa.
Hallinto
Yhtiökokouksessa hallituksen kokoonpanoon ei tullut muutoksia.
Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana neljä kertaa. Kokouksissa kirjattiin 26 pykälää.
Kokousten esittelijänä ja sihteerinä on toiminut toimitusjohtaja.
Vesilaitos
Veden kokonaismyynti kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 3 %. Koko vuoden aikana verkostoon
pumpattiin vettä 3 024 146 kuutiometriä. Vettä myytiin yhteensä 2 989 156 m3. Keskimääräin vettä
pumpattiin verkostoon 8 285 m3/d. Hukkaveden osuus verkostoon pumpatusta vedestä oli vajaa 1 %.
Pohjaveden otto pohjavesialueittain jakaantui seuraavasti:
- Alpuanharju 2 193 558 m3 = 72,5 %
- Vihanninkangas 643 548 m3 = 21,3 %
- Möykkylä-Mäntylampi 187 004 m3 = 6,2 %
Sivulan ja Alpuan venttiiliaseman välinen vanha V300 (2 km) syöttöjohto otettiin pois käytöstä. Siihen kytketyt taloliittymät (7 kpl) siirrettiin Sivulasta lähtevään kylän syöttöjohtoon. Työt suoritettiin omana työnä, koneurakoitsijana oli Antero Mustakangas Ky.
Syyskuussa otettiin käyttöön pääosin Pyhäjokivartta palveleva Alpuan ja Lampinsaaren välinen PEH250-10 syöttöjohto (4,6 km). Vanhat, suolla sijaitsevat syöttöjohdot 350V, 355M ja 250M kytkettiin pois verkostosta. Samassa yhteydessä rakennettiin Lampinsaaren kylälle PEH110-10 syöttöjohtoa noin 200 m ja Alpuassa uusia talojohtoja 650 m. Työt teetettiin pääosin työurakkana Antero Mustakangas Ky:llä, putkitoimitukset hoiti Pipelife Oy.
Ojasti –Möykkylä siirtovesijohdon (7 km) rakentaminen teetettiin työurakkana Niskasen Maansiirto Oy:llä. Putkitoimitukset tulivat KWH:lta. Möykkylän pääpumppaamon pumput, putkistot ja sähkökeskus automaatioineen uusittiin. Putkistomuutostyöt suoritti Raahen Hitsauspalvelu Oy, sähkötyöt Kuusisalo Oy, automaatiotyöt Ouman Oy.
Alpua-Karhukangas siirtovesijohdon M250-10 (10,8 km) rakennustyöt aloitet-tiin kesäkuussa ja otettiin käyttöön ilman automaatiotöitä joulukuussa. Ra-kennuttajana toimi Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus ja urakoitsijana Niskasen Maansiirto Oy.
Lampinsaaressa rakennettiin uutta katuvesijohtoa M75-10 Pyykadulta Metsotielle ja Teeritielle noin 500 m. Samaan kaivantoon asennettiin vastaava määrä hulevesiviemäröinnin kokoojaputkistoa M315. Työt tehtiin osin omana työnä yhteistyössä Antero Mustakangas Ky:n kanssa.
Kalkkikiveä hankittiin suodattimiin noin 40 tonnia, lipeää (pit. 50 %) noin 12 tn.
Veden laadun omavalvonta- ja viranomaistarkkailua on suoritettu toimintavuoden alussa uusitun ohjelman mukaisesti ja näytteet on tutkittu Labtium Oy:n laboratoriossa Raahessa. Verkostovesi on täyttänyt hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset.
Pohjaveden tarkkailua on suoritettu v. 2009 käyttöönotetun tarkkailuohjelman mukaisesti.
Vesijohtovuotoja korjattiin Lampinsaaren jakeluverkossa 5 kpl. Varallaoloajan hälytyksiä tapahtui 65 kpl.
Viemärilaitos
Kirkonkylän puhdistamolla käsiteltiin alkuvuonna jätevettä 40 631 m3.
Raaheen johdettiin jätevettä 98 335 m3 ja Lampinsaaren lammikkopuhdistamoon 80 286 m3.
Laskutettu jätevesimäärä oli 85 814 m3, missä vähennystä edellisvuoteen 3 356 m3.
Toiminnan kehittäminen
Henkilöstön osaamista pidetään yllä koulutuksella. Vesihuollon
valmiussuunnitelma päivitetään ja poikkeustilanteisiin varautumista tehostetaan mm. perehdytystä lisäämällä.
Hulevesien vähentämistä jatketaan viemäriverkoston saneerauksilla.
Taloudellinen tulos
Lähinnä palvelujen myynnin laskusta johtuen myyntituotot pienenivät
edellisvuodesta runsaat 30 000 €. Henkilöstömenoissa oli vähennystä noin 65 000 euroa,
mikä johtui toimitusjohtajan osa-aikaeläkkeestä ja vesihuoltoinsinöörin äitiyslomasta.
Poistot olivat 256 176,66 euroa. Lainojen lyhennettiin 239 790,42 eurolla. Korkomenot
olivat 53 833,65 euroa. Toimintavuoden tulos osoittaa voittoa 28 812,39 euroa,
joka esitetään siirrettäväksi kokonaisuudessaan voitto- ja tappiotilille.
Tulevaisuuden näkymät
Vedenhankintaan ja toimitusvarmuuteen liittyvät investoinnit saatiin pääosin tehtyä kuluneella
toimintakaudella. Korvausinvestointien painopiste on jatkossa viemäriverkostossa, jossa hulevesien
vähentämisellä saadaan myös suoraa taloudellista hyötyä. Automaatiojärjestelmän uusimisessa pyritään
käyttämään mahdollisimman pitkälle omaa henkilökuntaa, mikä parantaa toimintaedellytyksiä mm. poikkeustilanteissa.
|
| |
| |