Vihannin Vesi Oy
Vuosikertomus  |  Veden tuotanto  |  Veden myynti  |  Pohjaveden jakelualue  |  Ota yhteys   

 Etusivu
 Liittyminen
 Käyttömaksut
 Liittymismaksut
 Palvelumaksut
 Vesilaskutus
 Rakentajille
 Tiedotteita
 Viemäröinti ja  jäteveden  puhdistus
 Vesihuolto

 

Katso Vesiosuuskunnat täältä!


Vihannin Vesiosuuskunta

Ilveskorven Vesiosuuskunta

Lumimetsän Seudun Vesiosuuskunta

 

 

 

Vuosikertomus




Vuosikertomus 2008

Toimitusjohtajan katsaus

Vuoden 2007 lopulla Nokialla sattuneen vesiepidemian jälkeen vesihuolto on ollut tavallista suuremman huomion kohteena. Pienetkin toiminta- tai vedenlaatuhäiriöt ovat saaneet julkisuutta. Myös laitokset ovat kiinnittäneet aikaisempaa vakavammin huomiota kaikenlaisiin vedenlaatuhäiriöihin ja toimintavarmuudesta on tullut entistä tärkeämpi osa laitosten strategiaa. Vesihuolto on saanut kasvavaa huomiota myös yleisessä huoltovarmuus- ja turvallisuussuunnittelussa. Vuoden 2008 aikana huoltovarmuuskeskuksen vesihuoltopooli sai valmiiksi mm. kriisiviestintäohjeet joiden pohjalta aloitettiin vesihuoltoalan henkilöstön koulutustilaisuudet. Kertomusvuoden aikana ympäristöterveydenhuollosta vastaavat viranomaiset kartoittivat vesilaitosten mahdollisia riskikohteita.

Vihannin Vesi Oy järjesti keväällä 2008 alueen vesilaitosten kesken yhteispalaverin, jossa olivat mukana vesilaitosten toimitusjohtajat Merijärveltä, Oulaisista, Pyhäjoelta, Raahesta ja Siikajoelta. Tilaisuudessa sovittiin yhteistoiminnasta mahdollisissa poikkeustilanteissa, kuten esimerkiksi runkojohtovaurioissa. Tilaisuudessa käytiin läpi myös Vihanninharjun vedenhankintajärjestelmän kehittämistä ja kustannusten jakoa.

Talousveden kulutuksessa on jo pitkään ollut laskeva suunta. Väestön määrä ei ole alueellamme lisääntynyt ja talotekniikan kehittymisen myötä veden käyttö asukasta kohden on pienentynyt. Teollisuuden käyttämän veden suhteellinen osuus on kasvanut. Vihanninharjun veden käytöstä jo nyt noin kolmannes menee teollisuuden käyttöön. Tämä osuus tulee entisestään kasvamaan, mikäli Raaheen suunnitteilla oleva kultakaivos toteutuu. Toimintavuoden aikana käytiin Raahen Vesi Oy:n kanssa tiiviitä ja myös tuloksellisia neuvotteluja kaivoksen vesihuoltoon liittyvistä järjestelyistä kuten vesivarauksista, tarvittavista investoinneista ja kustannusten jaosta.

Pyhäjokivarren vesihuollon yleissuunnitelmassa Alpuanharjun pohjavesiä on suunniteltu johdettavaksi myös Haapavedelle ja poikkeustilanteissa sitä kautta myös muihin alueen kuntiin. Tarvittava siirtolinja Alpuasta Karhukankaaseen on noin 10 kilometriä. Hankkeen osalta käytiin alustavia neuvotteluja Haapaveden kunnan kanssa. Ympäristökeskus esittää hanketta toteutettavaksi valtion vesihuoltotyönä.

Kertomusvuoden aikana Pyhäjokivarren vedentoimitussopimus päivitettiin ja samalla sovittiin Oulaisten, Pyhäjoen ja Merijärven osallistumisesta Alpuanharjun vedenottamo- ja verkostoinvestointeihin.

Keskustelu ilmastonmuutoksesta ja siihen varautumisesta jatkui vilkkaana. Vuosi 2008 oli pääosassa Suomea 1,5-2 oC lämpimämpi kuin vuosien 1971-2000 keskiarvo. Lounais-Suomessa oli lämpimintä sitten vuoden 1961. Erityisesti vuoden alku ja loppu olivat keskimääräistä lämpimämpiä. Vuoden sademäärä oli selvästi keskimääräistä suurempi, paikoin jopa yli 50 % normaalia suurempi. Revonlahden säähavaintoasemalla vuoden 2008 sademääräksi mitattiin 613 millimetriä kun pitkäaikainen keskiarvo on runsaat 500 millimetriä. Runsaat sateet nostivat luonnollisesti pohjavedenpinnat ennätyskorkealle. Myös viemäriverkoston vuotovesien määrät nousivat korkeiksi, jonka seurauksena jätevedenpuhdistamoilla jouduttiin tekemään ohituksia.

Loppukesästä Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt rahoituskriisi käynnisti erittäin nopeasti maailmanlaajuisen taloustaantuman. Suomessa erityisesti rakentaminen ja vientiteollisuus kohtasivat mittavia vaikeuksia. Vesihuoltolaitosten talouteen taantuma ei ainakaan vielä toimintavuonna vaikuttanut ja todennäköisesti vaikutus tulee olemaan pientä. Teollisuuden prosessiveden käytön voi olet-taa vähenevän tehtaiden seisokkien yms. seurauksena.

EU:n vesipuitedirektiiviin perustuvat vesienhoitosuunnitelmat valmistuivat lausuntovaiheeseen vuoden 2008 lopulla ja valtioneuvosto tulee päättämään niistä vuoden 2009 lopussa. Oman alueemme vesienhoitosuunnitelma ei tuo oleellisia muutoksia nykytilanteeseen.

Vihannin Vesi Oy:n veden myynti pysyi edellisen vuoden tasolla, samoin kuin kunnossapito- ja rakentamispalvelujen myynti. Taksoja korotettiin kertomusvuoden aikana huhtikuun alussa ja uudelleen v. 2009 alussa. Taksat ovat korotusten jälkeen valtakunnan keskiarvon alapuolella. Tehdyt investoinnit siirtoviemäriin ja suunnitellut vesijohto- ja viemäriverkostojen saneeraukset tulevat aiheuttamaan korotustarvetta taksoihin myös jatkossa.

Vihannissa 9.2.2009.

Erkki Kotila
toimitusjohtaja

Hallinto ja henkilöstö

Yhtiön omistajat:


Vihannin kunta 20 % osakkeista
Vihannin Vesiosuuskunta 20 % osakkeista
Ilveskorven Vesiosuuskunta 20 % osakkeista
Lumimetsän Seudun Vesiosuuskunta 20 % osakkeista
Raahen kaupunki 15 % osakkeista
Raahen Vesi Oy 5 % osakkeista

Yhtiökokoukset:
Varsinainen yhtiökokous pidettiin 22.4.2008. Edustettuina oli 95 % osakekannasta.



Hallitus


Alasaarela Eeva
Honkala Ari
Karttunen Timo
Mustakangas Kauno
Parkkila Pasi
Seppänen Esa, 22.4.2008 alkaen
Pyykönen Hannu, 22.4.2008 saakka
Sipilä Tapani
Sämpi Kirsti
Verkasalo Ilkka
Ylikulju Aulis

Henkilöstö

Erkki Kotila toimitusjohtaja
Mervi Niiranen vesihuoltoinsinööri
Jussi Kruus projektisinööri
Päivi Lumiaho toimistonhoitaja
Armi Tuomikoski taloushallinnon sihteeri
Jari Kakko verkostomestari, 21.5.2008 saakka
Mika Heiskanen laitosmies, 16.6.2008 alkaen
Sauli Niiranen putkimestari
Erkki Vanhatalo työnjohtaja
Eija Kaikkonen siivooja, 3.10.2008 saakka

Tilinpäätös: Hallituksen kertomus vuoden 2008 toiminnasta

Vihannin Vesi Oy:n päätoiminta on tukkuveden hankinta ja myynti. Vihannin kunnan lisäksi yhtiö toimittaa vettä ympäristökuntiin Raaheen, Siikajoelle, Oulaisiin, Merijärvelle ja Pyhäjoelle. Yhtiö omistaa vedenottamoita vedenkäsittelylaitoksineen sekä päävesijohdot Alpuasta Vihannin ja Oulaisten rajalle sekä Raahen kaupungin Antikankaan vesilaitokselle ja Honganpalon vesitorneille menevät runkolinjat. Vihannin Vesi Oy:llä on myös yksityisiä liittyjiä Alpuassa ja Lampinsaaressa. Yhtiö myy vesihuoltoon liittyviä palveluja yksityisille sekä vihantilaisille osakasyhtiöilleen. Yhtiö omistaa Vihannin kunnan alueella viemärilaitokset Vihannissa, Alpuassa ja Lampinsaaressa. Ilveskorvessa yhtiöllä on yhden rivitalon puhdistamo.


Yhtiön hallussa on pohjavedenottamoita seuraavasti:

Vedenottamo Ottolupa m3/d
Alpua, Alanko Haara ei ylärajaa
Käppäläisen vedenottamo 1 700
Ojastin vedenottamo 700
Sivulan vedenottamo 2 500
Uutelan vedenottamo 1 200
Vihanninkankaan vedenottamo 1 750
Törmäkangas 500
Möykkylä I 500
Möykkylä II 600
Möykkylä III 500
Möykkylä IV 400
Mäntylampi 1 800

Vihannin Vesiosuuskunnalta on vuokrattu Ohimaan vedenottamo, jonka vedenottolupa on osuuskunnan nimissä.

Viemärilaitos

Siirtoviemärin rakennusurakan vastaanottotarkastus oli toukokuussa. Varsinainen koekäyttö aloitettiin loppusyksystä kun alkuperäiseen suunnitelmaan oli tehty muutamia muutoksia. Jokelankylän pumppaamon moot-toritoiminen venttiili muutettiin levyluistiventtiilistä letkuventtiiliksi. Möykkylän Kopsan välinen gravitaa-tioviemäri muutettiin paineviemäriksi ja Mäntylammen välipumppaamon imu/varoallas varustettiin sekoitus-pumpulla. Siirtoviemäriä testattiin loppuvuodesta puhtaalla vedellä Mäntylammen pumppaamolta Raaheen. Puhdistamon ja Kotiseutukeskuksen uudet pumppaamot otettiin käyttöön. Siirtoviemärissä ei jätevettä vielä kertomusvuonna johdettu.

Lampinsaaren ja Alpuan taajamien jätevedet johdettiin kirkonkylän puhdistamolle huhtikuun loppuun saak-ka. Runsaista hulevesistä johtuen jätevedet käännettiin uudelleen lammikkopuhdistamoon. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa sovittiin Lampinsaaren lammikkopuhdistamon osittaisesta käytöstä viiden vuoden siirtymäajan, jona aikana hulevedet tullaan erottamaan jätevesiviemäristä. Laskutettu jätevesimäärä oli v. 2007 88 149 m3, mikä oli likipitäen sama kuin edellisvuonna. Puhdistamoilla käsitellyn jäteveden yhteismäärä oli kertomusvuonna 298 251 m3, josta Lampinsaaren taajaman osuus oli noin 117 000 m3 (39 %). Puhdistamoilla saavutettiin lupaehtojen mukaiset puhdistusvaatimukset.

Toiminnan kehittäminen

Vedenhankintakapasiteettia lisätään ja samalla vedentoimitusvarmuus paranee kun Sivulan vedenottamo otetaan käyttöön ja rinnakkaisjohto Sivulasta Alpuan venttiiliasemalle rakennetaan. Automaatiojärjestelmä on lähivuosina uudistamisen tarpeessa. Hulevesien vähentämiseksi viemäriverkoston saneerausta jatketaan. Uutta henkilöstöä on viimeisen vuoden aikana rekrytoitu. Koulutuksella pidetään yllä henkilökunnan osaamista. Tällä hetkellä kolme henkilöä on kahden vuoden kestävässä ammatti- tai lisäkoulutuksessa.

Hallinto

Vihannin Vesi Oy:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 22.4.2008. Hallituksen jäsenistä Hannu Pyykönen jäi pois ja tilalle valittiin Esa Seppänen. Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana kuusi kertaa. Kokouksissa kirjattiin 50 pykälää. Toimitusjohtaja on toiminut kokousten esittelijänä ja sihteerinä.

Taloudellinen tulos

Yhtiön liikevaihto oli kuluneella tilikaudella 909 140,28 euroa, jossa kasvua edellisvuoteen oli noin 57 000 euroa. Toimintavuoden tulos osoittaa 11 317,51 euron ylijäämää.

Investoinnit rahoitus

Tilikauden kokonaisinvestoinnit olivat kertomusvuonna yhteensä 273 406 euroa, josta siirtoviemärin osuus oli 232 682 euroa. Maa-alueita hankittiin runsaalla 15 000 eurolla ja koneita ja kalustoa noin 22 000 eurolla.

Lainojen lyhennyksiin käytettiin 169 370 euroa, korkomenot olivat 80 460 euroa.

Tulevaisuuden näkymät

Vuodelle 2009 on suunniteltu merkittäviä rakennushankkeita siirtovesijohtoihin ja vedentuotantoon, joilla lisätään toimintavarmuutta ja mahdollistetaan tarvittaessa lisävedentoimitukset. Niin vesi- kuin viemäriverkon saneerauksia tehdään Lampinsaaressa viiden vuoden periodilla. Kirkonkylän viemäriverkon vuotovesien vähentäminen painottuu kiinteistöjen putkistoihin.


Vesilaitos

Veden kokonaismyynti pysyi likipitäen edellisen vuoden tasolla (+ 40 000 m3). Koko vuoden aikana verkostoon pumpattiin vettä 3 025 087 kuutiometriä, ja vettä myytiin yhteensä 2 993 143 m3. Hukkaveden osuus oli vajaa 1 %. Veden kokonaishankinnasta 68 % tapahtui Alpuasta, Vihanninkankaan osuus oli noin 23 % ja Möykkylän osuus 9 %.

Raakaveden neutralointi tehdään kalkkikivisuodatuksella, Möykkylän alueen raakavesi neutraloidaan lipeällä. Kalkkikivikäsittely nostaa pH:n lisäksi veden alkaliteettia ja kovuutta, mikä on hyvä asia putkikorroosiota ajatellen. Käsittelyn jälkeen veden kovuus- ja alkaliteettiarvot kaksinkertaistuvat, kalsiumpitoisuus nousee noin tasolle 25 mg/l. Kalkkikiveä lisättiin kesän aikana suodattimiin noin 95 tonnia, lipeää kului noin 22 tn (50 %).

Veden laadun omavalvonta- ja viranomaistarkkailunäytteet on tutkittu Labtium Oy:n laboratoriossa Raahessa. Uusi pohjaveden tarkkailuohjelma valmistui loppuvuodesta ja se otettiin käyttöön v. 2009 alusta alkaen. Ohjelman laati GTK:n Kokkolan toimisto. Vesijohtovuotoja korjattiin Lampinsaaren jakeluverkossa 2 kpl. Kopsassa vuotoja korjattiin 3 kpl, joista yksi oli kaapelin kaivajien aiheuttama vuoto Raaheen menevässä pääputkessa. Varallaoloaikana erilaisia hälytyksiä sattui runsaat 50 kpl. Yksi ukonilma elokuun puolivälissä aiheutti suuren määrän vikahälytyksiä ja useita elektronisten toimilaitteiden rikkoja.