Vuoden 2007 lopulla Nokialla sattuneen vesiepidemian jälkeen vesihuolto on ollut tavallista suuremman huomion kohteena.
Pienetkin toiminta- tai vedenlaatuhäiriöt ovat saaneet julkisuutta. Myös laitokset ovat kiinnittäneet aikaisempaa vakavammin huomiota
kaikenlaisiin vedenlaatuhäiriöihin ja toimintavarmuudesta on tullut entistä tärkeämpi osa laitosten strategiaa. Vesihuolto on saanut
kasvavaa huomiota myös yleisessä huoltovarmuus- ja turvallisuussuunnittelussa. Vuoden 2008 aikana huoltovarmuuskeskuksen
vesihuoltopooli sai valmiiksi mm. kriisiviestintäohjeet joiden pohjalta aloitettiin vesihuoltoalan henkilöstön koulutustilaisuudet.
Kertomusvuoden aikana ympäristöterveydenhuollosta vastaavat viranomaiset kartoittivat vesilaitosten mahdollisia riskikohteita.
Vihannin Vesi Oy järjesti keväällä 2008 alueen vesilaitosten kesken yhteispalaverin, jossa olivat mukana vesilaitosten toimitusjohtajat
Merijärveltä, Oulaisista, Pyhäjoelta, Raahesta ja Siikajoelta. Tilaisuudessa sovittiin yhteistoiminnasta mahdollisissa poikkeustilanteissa,
kuten esimerkiksi runkojohtovaurioissa. Tilaisuudessa käytiin läpi myös Vihanninharjun vedenhankintajärjestelmän kehittämistä ja
kustannusten jakoa.
Talousveden kulutuksessa on jo pitkään ollut laskeva suunta. Väestön määrä ei ole alueellamme lisääntynyt ja talotekniikan
kehittymisen myötä veden käyttö asukasta kohden on pienentynyt. Teollisuuden käyttämän veden suhteellinen osuus on kasvanut.
Vihanninharjun veden käytöstä jo nyt noin kolmannes menee teollisuuden käyttöön. Tämä osuus tulee entisestään kasvamaan,
mikäli Raaheen suunnitteilla oleva kultakaivos toteutuu. Toimintavuoden aikana käytiin Raahen Vesi Oy:n kanssa tiiviitä ja myös
tuloksellisia neuvotteluja kaivoksen vesihuoltoon liittyvistä järjestelyistä kuten vesivarauksista, tarvittavista investoinneista ja
kustannusten jaosta.
Pyhäjokivarren vesihuollon yleissuunnitelmassa Alpuanharjun pohjavesiä on suunniteltu johdettavaksi myös
Haapavedelle ja poikkeustilanteissa sitä kautta myös muihin alueen kuntiin. Tarvittava siirtolinja Alpuasta Karhukankaaseen
on noin 10 kilometriä. Hankkeen osalta käytiin alustavia neuvotteluja Haapaveden kunnan kanssa. Ympäristökeskus esittää
hanketta toteutettavaksi valtion vesihuoltotyönä.
Kertomusvuoden aikana Pyhäjokivarren vedentoimitussopimus päivitettiin ja samalla sovittiin Oulaisten, Pyhäjoen ja Merijärven
osallistumisesta Alpuanharjun vedenottamo- ja verkostoinvestointeihin.
Keskustelu ilmastonmuutoksesta ja siihen varautumisesta jatkui vilkkaana. Vuosi 2008 oli pääosassa Suomea 1,5-2 oC
lämpimämpi kuin vuosien 1971-2000 keskiarvo. Lounais-Suomessa oli lämpimintä sitten vuoden 1961. Erityisesti vuoden
alku ja loppu olivat keskimääräistä lämpimämpiä. Vuoden
sademäärä oli selvästi keskimääräistä suurempi,
paikoin jopa yli 50 % normaalia suurempi. Revonlahden säähavaintoasemalla vuoden 2008 sademääräksi mitattiin 613 millimetriä
kun pitkäaikainen keskiarvo on runsaat 500 millimetriä. Runsaat sateet nostivat luonnollisesti pohjavedenpinnat ennätyskorkealle.
Myös viemäriverkoston vuotovesien määrät nousivat korkeiksi, jonka seurauksena jätevedenpuhdistamoilla jouduttiin tekemään ohituksia.
Loppukesästä Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt rahoituskriisi käynnisti erittäin nopeasti maailmanlaajuisen taloustaantuman.
Suomessa erityisesti rakentaminen ja vientiteollisuus kohtasivat mittavia vaikeuksia.
Vesihuoltolaitosten talouteen taantuma ei ainakaan vielä toimintavuonna vaikuttanut ja todennäköisesti vaikutus tulee olemaan pientä.
Teollisuuden prosessiveden käytön voi olet-taa vähenevän tehtaiden seisokkien yms. seurauksena.
EU:n vesipuitedirektiiviin perustuvat vesienhoitosuunnitelmat valmistuivat lausuntovaiheeseen vuoden 2008 lopulla ja
valtioneuvosto tulee päättämään niistä vuoden 2009 lopussa. Oman alueemme vesienhoitosuunnitelma ei tuo oleellisia
muutoksia nykytilanteeseen.
Vihannin Vesi Oy:n veden myynti pysyi edellisen vuoden tasolla, samoin kuin kunnossapito- ja rakentamispalvelujen myynti.
Taksoja korotettiin kertomusvuoden aikana huhtikuun alussa ja uudelleen v. 2009 alussa. Taksat ovat korotusten jälkeen
valtakunnan keskiarvon alapuolella. Tehdyt investoinnit siirtoviemäriin ja suunnitellut vesijohto- ja viemäriverkostojen saneeraukset
tulevat aiheuttamaan korotustarvetta taksoihin myös jatkossa.
Vihannissa 9.2.2009.
Erkki Kotila
toimitusjohtaja
Hallinto ja henkilöstö
Yhtiön omistajat:
| Vihannin kunta |
20 % osakkeista |
| Vihannin Vesiosuuskunta |
20 % osakkeista |
| Ilveskorven Vesiosuuskunta |
20 % osakkeista |
| Lumimetsän Seudun Vesiosuuskunta |
20 % osakkeista |
| Raahen kaupunki |
15 % osakkeista |
| Raahen Vesi Oy |
5 % osakkeista |
Yhtiökokoukset:
Varsinainen yhtiökokous pidettiin 22.4.2008. Edustettuina oli 95 % osakekannasta.
Hallitus
|
|
|
| Alasaarela Eeva |
| Honkala Ari |
| Karttunen Timo |
| Mustakangas Kauno |
| Parkkila Pasi |
| Seppänen Esa, 22.4.2008 alkaen |
| Pyykönen Hannu, 22.4.2008 saakka |
| Sipilä Tapani |
| Sämpi Kirsti |
| Verkasalo Ilkka |
| Ylikulju Aulis |
Henkilöstö
| Erkki Kotila |
toimitusjohtaja |
| Mervi Niiranen |
vesihuoltoinsinööri |
| Jussi Kruus |
projektisinööri |
| Päivi Lumiaho |
toimistonhoitaja |
| Armi Tuomikoski |
taloushallinnon sihteeri |
| Jari Kakko |
verkostomestari, 21.5.2008 saakka |
| Mika Heiskanen |
laitosmies, 16.6.2008 alkaen |
| Sauli Niiranen |
putkimestari |
| Erkki Vanhatalo |
työnjohtaja |
| Eija Kaikkonen |
siivooja, 3.10.2008 saakka |
|