Vinkkejä veden säästöön

Tärkein säästövinkki on korjata vesivuodot ajoissa. Tippuvat vesihanat tai vuotavat wc-pöntön kannattaa korjauttaa välittömästi. Yksi tippumalla vuotava vesihana voi lisätä vedenkulutusta jopa 30 m3 eli 30 000 litraa vuodessa (1 m3 = 1000 litraa = noin 150 ämpäriä) ja aiheuttaa kiinteistölle lähes 50 euron lisän vuotuiseen vesilaskuun. Jos vuotavia hanoja on useita, lisäkustannusten määrä saattaa kasvaa satoihin euroihin. Vesivuodot ovat usein korjattavissa pienin kustannuksin esimerkiksi vaihtamalla hanojen tai WC:n huuhtelusäiliön tiivisteet.

Vesikalusteiden vuotomäärä vuositasolle muutettuna yllättää monet vesilaskun maksajat. Vuotavan vesikalusteen hukkaama vesimäärä saattaa olla 10 - 300 m3 (eli 10 000 litraa - 300 000 litraa)vuodessa, kun vuodon laatu vaihtelee tippavuodosta pieneen lirinään. Käyttömaksuna ( vesi+jätevesi) tämä vastaa 30 - 850 euroa vuodessa.

Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistoissa saattaa esiintyä piilovuotoja, joita silmämääräisesti on vaikea todeta. Kuukausitasoinen vedenkulutuksen seuranta auttaa.

Lämpimän veden turhaan käyttöön kannattaa kiinnittää huomiota. Veden lämmitykseen kuluu energiaa ja lämmin vesi maksaa kaksi kertaa niin paljon kuin kylmä vesi.

Kylpyhuonekalustoa uusiessa ajankohtaiseksi tulevat uudet wc-pöntöt, joissa voi säätää huuhteluveden määrää. Uusissa kalusteissa saattaa olla venttiilissä ns. kaksoishuuhtelu tai huuhtelumäärän voi säätää esimerkiksi 3-6 litraan. Uudet mallit kuluttavat vettä huomattavasti vähemmät kuin vanahan malliset pöntöt, joissa helposti hulahtaa vettä 9 litraa kerralla. Samoin ns. yksiotehanat, joissa on samaan hanaan yhdistetty kuumavesihana ja kylmävesihana säätävät veden nopeammin haluttuun lämpötilaan ja näin säästävät vettä.

Yleensä tiski- ja pyykkikoneet käyttävät vähemmän vettä kuin käsipyykki tai -tiski. Varsinkin, jos huuhtelee astiat tai pyykit juoksevalla vedellä.

Suihku kuluttaa vettä vähemmän kuin kylpyamme. Suihkussa vettä kuluu noin 10 - 20 litraa minuutissa. Kylpyammeeseen mahtuu noin 150 litraa, lisäksi kylvyn jälkeen usein otetaan huuhteleva suihku ja pestään myös kylpyamme.

Kesällä nurmikon kastelu on parempi tehdä illalla, kun aurinko on jo laskemassa. Hellepäivinä osa kasteluvedestä haihtuu jo sadettimesta lähtevistä pisaroista suoraan ilmaan. Samoin osa kasteluvedestä ehtii haihtua maan pinnasta ennen imeytymistä. Nurmikkoa kannattaa kastella mieluummin reilusti ja harvoin.

Viemärien tukkeutumiset saattavat aiheuttaa myös suuren lisälaskun kiinteistölle. Kiintoaines saattaa tukki oman vesilukon tai jumittua taloyhtiön tonttijohtoon. Viemäriin eivät kuulu muun muassa kahviporot, terveyssiteet, sukkahousut, pumpulipuikot, tulitikut, tupakantumpit. WC-pönttöön vain sitä mihin se on tarkoitettu (eli vain ihmisen tuottamat eritteet + wc-paperi). Muut jätteet heitetään lajiteltuna roskikseen.

Juomaveden käytössä nyrkkisääntönä voi pitää, että vesijohtoverkostossa talon putkistossa seisonutta lämmennyttä vettä kannattaa ennen juomaveden ottamista juoksuttaa kunnes se on viileää.

Muistutuksena myös, että lämmin vesi on laadultaan heikompaa kuin kylmä vesi, koska siihen voi kiinteistön putkistoista liueta metalleja ja toisaalta lämpimässä vedessä kasvaa myös bakteereja. Lämmin vesi ei ole tarkoitettu juotavaksi eikä ruuan laittoon. Erilliseen suodattimeen ei kannata rahojaan tuhlata, sillä vesihuoltolaitosten veden laatu on niin hyvää, ettei suodattimia tarvita. Suodattimet saattavat jopa huonontaa veden laatua, koska suodattimia ei yleensä tule vaihdettua riittävän usein. Suodatin on erinomainen kasvualusta bakteereille. Hygienia on niin tärkeää, että siitä ei kannata tinkiä. Esimerkiksi käsienpesulla voidaan vähentää influenssan leviämistä.